Kuka olen?

Meistä on moneksi.

Valtuutettuna yksi missioni on kirkastaa kaupungin brändiä. Millaisia mielikuvia kaupunki herättää? Onko Vantaa houkutteleva kaupunki muuttajalle? Kaupungissa eletään ihmisen kokoista elämää, miltä se meillä näyttää?

Kaupunkia tulee rakentaa asukkaita kuunnellen, jossa kaikki voivat viihtyä, harrastaa, nauttia luonnosta ja urheilusta. Elämänmakuisessa kaupungissa on tilaa elää ja hengittää.

“Mikään ei muutu, jos mitään ei muuta.”

Asioita ei saavuteta vain puhumalla vaan tekemällä. Yhteisten asioiden hoitamiseen tarvitaan  laaja-alaista osaamista ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Yhteisistä asioista päättämään tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat keskustella, kohdata ja sovitella yhteisiä asioita rakentavalla tavalla. Tarvitsemme muutoksen tekijöitä, jotka sitoutuvat toimintaan, ratkaisujen etsimiseen ja niiden tuottamiseen. Mikään ei kuitenkaan muutu, jos mitään ei muuta. Tämä pätee niin kuntapolitiikkaan, yhteisten asioiden eteenpäin viemiseen kuin yleisestikin elämään.

Itse lukeudun tekijöiden joukkoon. Minulla on aito halu luoda Vantaasta kilpailukykyinen, yrittäjämyönteinen ja asukasmyönteinen kaupunki. Uskon, että vain kilpailukykyinen kaupunki on vetovoimainen. Vetovoimaisuutta kasvatetaan luomalla kaupungista paikkaa, jonka asukas voi oikeasti tuntea kodikseen. Paikkaa, jossa voi viihtyä, harrastaa, nauttia luonnosta ja urheilusta. Kilpailukyky tarkoittaa Vantaalla toimivia peruspalveluita, kunnallisen ja yksityisen sektorin tasapainoa. Kilpailukyky vaatii yrittäjien huomioimista, lupien helpottamista ja yritystoiminnan tukemista helpottamalla. Kilpailukyky tarkoittaa myös laadukkaan varhaiskasvatuksen turvaamista, sillä lapsissa on tulevaisuus. Kilpailukyky tarkoittaa niin palveluiden järjestämistä kuin niiden laadun takaamista. Ilman osaavaa henkilöstöä ei kasvateta tulevaisuuden tekijöitä eli Vantaan täytyy tehdä kaikkensa ollakseen vetovoimainen työnantaja.

Keskeiset teesini vaalikampanjassa ovat:

Vantaa – Meistä on moneksi

Vantaan tulee olla kaupunki, jossa on tilaa elää ja hengittää. Kaupunkia tulee rakentaa asukkaita kuunnellen, jossa kaikki voivat viihtyä, harrastaa, nauttia luonnosta ja urheilusta.

Vantaa on myös Suomen monikulttuurisin kaupunki, jonka voi nähdä suurena voimavarana ja rikkautena. Vantaan tulee aktiivisesti hyödyntää eri kieli- ja kulttuuritaustaisten kaupunkilaisten osaamista ja tietotaitoa.

Yrittäjäystävällinen kaupunki

Vantaan tulee olla yrittäjämyönteinen kaupunki, joka on luotettava ja haluttu yhteistyökumppani. Yrittäjäperheen kasvattina ja yrittäjän puolisona ymmärrän hyvin pienyrittäjien arkea.

Yrittäjämyönteisyyttä voidaan lisätä mm. helpottamalla luvituksia ja pilkkomalla hankintalakia. Myös pienempien yrityksien tulee voida osallistua isompiin kilpailutuksiin ja hankintalain kriteereitä tulee laajentaa, niin että pelkkä edullinen ei saa suurinta arvoa kilpailutuksissa.  Esim. edullisin tarjottu hinta ei tule välttämättä tule kunnalle halvemmaksi, koska mahdolliset taloudelliset hyödyt

verotulojen muodossa jää saamatta, jos tilaus menee esimerkiksi ulkomaiselle yritykselle. Yrittäjäystävällistä olisi myös helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamista.

Lasten arvoinen kaupunki

Kaupungin kilpailukykyyn vaikuttaa olennaisesti myös varhaiskasvatus, sillä perusta lapsen ihmisyyden kasvamiselle ja oppimisen perustalle luodaan alle kouluikäisenä.

Varhaiskasvatus on lapsen oikeus ja kaikilla lapsilla tulee olla mahdollisuus varhaiskasvatukseen, jota antaa pätevä ja koulutettu henkilöstö. Kaupungissa tulee voida vaikuttaa  henkilöstön työ- ja palkkaolosuhteisiin nykyistä paremmin, mikäli Vantaa aikoo saada koulutettua henkilöstöä jatkossa töihin.

Vain laadukas varhaiskasvatus on vaikuttavaa ja juuri varhaiskasvatus on

yhteiskunnalle mahdollisuus estää syrjäytymistä ja eriarvoistumista, tästä on tutkimustakin: ”Jokainen varhaiskasvatukseen suunnattu dollari tuo takaisin enemmän kuin mitä tuovat vanhempiin lapsiin tai aikuisiin suunnatut investoinnit”.

On myös tärkeää, että  lapset ja perheet saavat ongelmiinsa apua (perheneuvola, psykologi, toimintaterapia, puheterapia, neurologi yms.) heti ja lastensuojelun resurssit turvataan. Kaupungin on myös kyettävä tarjoamaan erilaisia varhaiskasvatuspalveluja, sillä yksi ja sama ratkaisu ei sovi kaikille perheille.